Historia

Kyöstilä

Kyöstilä

Asutus kylään on muodostunut 1000-luvun jälkeen. Kansallisarkistossa säilytettävien vanhojen veroluetteloiden vuodelta

1571 mukaan kylässä on ollut 7 verotettavaa taloa. Kivikautisia löytöjä on tehty muutamia kappaleita.

Mistä esi-isämme ovat tulleet, ei varmuudella voida sanoa Villikkalan Kyläkirjassa Ajan Kans` sano Askela olevan tarinan mukaan kylän syntyminen tapahtui näin:

”Ne tulivat kaksi veljestä järveltä Elimäen Villikkalasta. Toinen pisti honkaan pussinsa toiselle puolenjokea,
toinen toiselle. Toinen talo oli Tukonen, toinen Askela.”

Jos Villikkalan historia kiinnostaa enemmän, niin osta kyläkirjamme: AJAN KANS`SANO ASKELA.

Jos Villikkalan historia kiinnostaa enemmän, niin osta kyläkirjamme: AJAN KANS`SANO ASKELA.

Näin asiaa muisteli Hilda Aaltio syntynyt 1875. Todennäköisemmin asutus on tullut Hollolasta päin. Ainakin naapurikylässä Niinikoskella asia on tapahtunut näin. Myös Elimäen historia tukisi tätä asiaa.
Kylä on kokenut kaikki ne murrokset, joita pienet maaseutualueet ovat historian aikana joutuneet kokemaan. Kylän kukoistaessa 1900-luvun alussa perustettiin kylälle oma koulu v. 1926, joka sitten lakkautettiin v. 1971. Kauppoja parhaimmillaan on ollut kaksi. Viimeisin kauppa lakkasi toimimasta vuonna 2000. Tätä ennen oli posti lakkautettu. Muistona tästä on vielä käytössä oleva vanha Villikkalan postinumero 16270.

Kylästä löytyy muutamia alueita, jotka ajan saatossa ovat muodostuneet ja jotka ovat luokiteltu Päijät-Hämeen kulttuurihistorialllisesti arvokkaiksi kohteiksi. Rasinmäen laidunnetut rinteet. Sammalkosken rannalla sijaitseva Villikkalan mylly, sekä koko kylälle erityisleimansa antava Villikkalanjärvi ja siihen samasta kohtaan purkautuvat Litinjoki ja Köylinjoki. Näiden rantatöyräät muodostavat kauniin viljelymaiseman.

Kirjaa voit tiedustella ja tilata Villikalan nuorisoseuralta Päivi Koskimaa gsm 040-5553436   email: paivi.koskimaa@phnet.fi

Kirjaa voit tiedustella ja tilata Villikalan nuorisoseuralta
Päivi Koskimaa
gsm 040-5553436 email: paivi.koskimaa@phnet.fi

Vanhoja asuinrakennuksia on vielä jäljellä neljä. Orimattilaan menevän tienvarrella Litinjoen ja Köylinjoen purkukohtien haarukkaan jäävällä mäkialueella, jota kutsutaan Tukosenmäeksi, on vielä Tukosen vanha päärakennus, joka on peräisin 1700-luvun loppupuolelta sekä samalla mäellä sijaitsevat Järvelän ja Tukosen vanhat aitat. Ehkä tätäkin vanhempi, mutta nykyisin huonokuntoinen on Järvelän vanha päärakennus, joka on alkuperäiseltä paikaltaan siirretty Litinjoen toiselle puolelle. Tukosesta vähän Orimattilaan päin löytyy aivan maantien varresta Kyöstilän vanha päärakennus aittoineen ja pajoineen. Päärakennus on vanhempi kuin Tukosen päärakennus. Neljäs vanha asuinrakennusryhmä löytyy Päivöläntien varresta: Ali-Tukosen piha-alue, joka on kokonai-suudessaan niin ulkoa kuin sisältäkin siinä ulkoasussa kuin se viime vuosisadan alkupuolella on ollut. Tuolloinhan rakennukset siirrettiin Tukosenmäeltä, jossa ne alkujaan sijaitsi. Päivöläntien alkupäässä on vielä Pekkalan vanhat aitat.

Villikkalan kivisillat ovat osa historiaa. Villikkalankylän keskustassa, missä vanhatie johtaa Litinjoen yli on erittäin huonokuntoinen yksiaukkoinen kivisilta. Toinen löytyy läheltä Orimattilan rajaa Aholan tilan kohdalta, joka on vielä hyväkuntoinen. Kumpikin silta on jäänyt pois käytöstä tieoikaisujen yhteydessä.